Pääkirjoitus 2016 Nro 23

Suomen kansa on keskimäärin sen verran masokistista että hallituksen on pitänyt jatkuvasti säätää lakeja jotka estävät kansaa vahingoittamasta itseään.
Säädettiin nopeusrajoitukset kun osa kansasta kaahasi itsensä hengiltä. PT:kin aikoinaan syyllistyi semmoiseen. Myös aikoinaan moottoripyöräreissulla Simosta tänne Poloon oli PT:n pää suuressa vaarassa kun ei silloin esivalta ollut vielä säätänyt kypäräpakkoa. Ajokortin olisi kyllä vaatinut, mutta siinä kiireessä sitä rakastunut PT ei kerennyt hommaamaan.
Valkeni pikku hiljaa semmoinen totuus että tupakointi aiheut­ti monia ikäviä sairauksia ja kuolemaa. Siihen hallitus yritti puuttua kovalla kädellä, mutta tupakkateollisuus suurella rahalla pani hanttiin ja viivytti la­kien voimaansaattamista vuosilla. Ei sitä entisaikaan ymmärretty. Meitä saattoi viiskin aikuista vetää Norttia posket lommolla olohuoneessa jonka lattialla sinisen savun keskellä konttasi ja leikki pieniä lapsia. Tupakassa oli teollisuuden ja kaupan näkökannalta katsoen se myönteinen puoli että asiakas aloittaessaan jäi sen tuotteen orjaksi, paitsi että sai valita tupakkamerkin.
Me Carunan orjat emme saa valita edes sitä.
Kun keppana vapautettiin ruokakauppoihin ja kahviloihin oli kansan syvien rivien helppo oppia sietämään tuntuvampaa määrää alkoholia. Silloinen vapautuslaki oli hallituksen käden­ojennus niille jotka yrittivät siihen aikaan vimmatusti pelkällä ykköskaljalla saada etes vähän kielen sammaltamaan.
Ruotsissahan ymmärsivät että oli tosi tyhmää laittaa keppanaan yli 4 % alkoholia. Vahingosta viisastuneena he alensivat ylärajan 3,5 %.
Täällä meilläkin olisi voitu viisastua, mutta meillä on niin viisas kauppa ja panimoteollisuus joka tietää että ongelmat vähenevät jos kaljan alkoholiprosentti nostetaan 5,5 %. Tietenkin kauppa ja teollisuus ha­luaisi kaikki viinat ruokakauppaan mutta sitä ennen täytyy saada sote valmiiksi, että ongelmat saadaan siivottua tehokkaasti. Hesse

Bookmark the permalink.

Comments are closed.