Pääkirjoitus 2019 Nro 24

Uusi hallituksemme otti Rkp:n takaisin mukaan päätöksentekoon, jonka Perussuomalaiset olivat häätäneet opposi­tioon. Eihän niillä kovin paljon kansanedustajia ole, mutta leipää ne on murusetkin kun tukea tarvitaan.
Rkp siirrettiin eduskunnassa äärioikealta keskemmälle ja Perussuomalaiset sinne oikeaan reunaan pukattiin, jotta oppisivat suhtautumaan toiseen kotimaiseen kieleen sille perustuslaissa kuuluvan arvon mukaisesti.
Rkp:n siirto keskemmälle tuli mahdolliseksi kun pakkosuomen opetus heille on ollut niin tuloksellista, että he eivät enää tarvitse tulkkia. Se on todiste siitä että kaikki kansanedustajat osaavat suomea.
Myös me melkein kaikki suomalaiset osaamme suomea onnistuneen pakkosuomen opetuksen ansiosta ruotsinkielisille.
PT säälii niitä jotka joutuvat toimittamaan turhaan asiansa kahdella kielellä. Presidenttikin jotkut tärkeät puheensa. Sitten on niitä kansansanedustajia jotka periaatteen vuoksi toimittavat asiansa myös ruotsiksi, jotta oikeaan reunaan siirretty perussuomalaislauma saa maistaa vähän ruotsin kieltä jolle ovat herkistyneet.
PT pyrki jo lapsena välttelemään kaiken turhan opiskelua. Laskukirjastakin PT oli toisista jäljessä yli puoli kirjaa. Siihen ohueen kieliopin kirjaan PT ei kajonnut ollenkaan, koska ei ollut silloin tiedossa että joskus hän ylentyy Taivalkosken arvostetuimman lehden päätoimittajaksi.
PT:n lapsuudessa olisi pakkoruotsi ollut paikallaan, jotta olisi voinut kommunikoida Ruotsista palaavien sotalasten kanssa ja olihan omakin Ruotsiin muutto myöhemmin edessä.
PT ei murehdi jälkeenpäin sitä viisi vuotta kestänyttä pakkoruotsia, koska Ruotsin ansiosta köyhyys loppui kuin seinään ja alkoi aineellinen yltäkylläisyydessä eläminen.

Bookmark the permalink.

Comments are closed.