Pääkirjoitus 2019 Nro 47

Yllättävän hyvin meni lehtemme jakelu kun pitkästä aikaa pääsimme tekemään sen itse. Sales Manager hoiti keskustan ja PT maaseudun.
Ihmeen rauhallisesti postin työntekijät ovat ottaneet palkanalennusuhkaukset.
Kun PT aikoinaan pyysi työnantajalta palkankorotusta esikoisensa syntymän vuoksi, tarjosi työnantaja 20 mk:n korotusta kuukaudessa. Välittömästi PT sanoi itsensä irti ja meinasi muuttaa Australiaan kun sinne olisi ollut kovin tervetullut. Mutta kuitenkin Ruotsi tuossa vieressä tuntui helpommalta ratkaisulta. Sinne oli elintarvikealan ammattilainen tervetullut, josta kouluttivat viikossa metallisorvarin.
Nyt ei niin vain lähdetä Ruotsiin työnantajan mielivaltaa pakoon, koska siellä ei ole ny­kyään sen paremmin asiat. Täällä työläisilläkin on sen verran kertynyt tuota mammonan puolta että senkin siirto olisi hankalaa. Siispä lakko näyttää olevan ainoa vastakeino kun työnantaja huitaisee tiskirätillä vasten kasvoja.
Mitä me asiakkaat voimme tehdä kun sopimuskumppanimme suututtaa työntekijänsä ja homma lakkaa toimimasta. Vaihtoehtona on tehdä homma itse. Jotkut voivat siirtyä muihin firmoihin. Lehdet voivat tehostaa digipalveluita.
Herää kysymys miksi näinkin arvovaltanen yritys keittää tämmöisen sopan. Asiahan korjaantuisi työn tuottavuutta lisäämällä. Onhan sitä kyllä lisättykin. Kun PT jakeli, kiinnittyi huomio siihen että postilaatikoita oli kerätty suurempiin ryhmiin ja siten että jakajan tarvitsi vähemmän peruutella liittymiin.
Kun omalle kohdalle ajattelee niin riittäisi kyllä että posti tulisi kerran viikossa. Tässä työn tuottavuuden lisäämisessä on vain se huono puoli että hommat saadaan tehtyä vähemmällä väellä ja ylimääräset työntekijät joutuisivat yhteiskunnan elätettäviksi. Hesse

Bookmark the permalink.

Comments are closed.